Synnytyspelon hoito
Opinnäytetyö Kaisa Vaahtoniemi
Mietityttääkö sinua tuleva synnytys? Oletko kenties kuullut tuttavien kertomuksia kymmeniä tunteja kestävästä kivusta ja ponnisteluista? Pelkäätkö joutuvasi paniikkiin? Oletko itse kokenut vaikean ja ehkä ahdistavan synnytyksen? Kohdeltiinko sinua huonosti, eikö toiveitasi kuunneltu? Oletko tällä hetkellä ahdistunut etkä saa ajatuksiasi pois synnytyksestä?
Normaalia jännitystä vai synnytyspelkoa?
Raskausaikana on aivan normaalia jännittää ja pohtia tulevaa synnytystä. Jos ajatukset kuitenkin ahdistavat ja häiritsevät normaalia arkielämää, voit kärsiä synnytyspelosta. Synnytyspelkoa kokevat naiset kuvaavat usein pelkoaan hyvin voimakkaaksi ja täysin lamaannuttavaksi. He voivat kärsiä esimerkiksi univaikeuksista tai masentuneesta mielialasta. Uusi elämäntilanne voi aiheuttaa ahdistusta. Odottava äiti voi pelätä synnytyskipua, hallinnan menetystä tai omien voimien loppumista synnytystilanteessa. Hän saattaa ajatella, että synnyttää jollain lailla väärin tai huonosti ja vahingoittaa syntyvää lasta. Suurta pelkoa voi synnyttäjän mielessä herättää myös se, ettei hänen toiveitaan oteta synnytystilanteessa huomioon.
Onneksi nykyään synnytyspelosta tiedetään enemmän, ja on kehitetty keinoja, joilla voidaan auttaa odottavaa äitiä käsittelemään pelkoaan. Hyvä ja luotettava turvaverkko lähipiirissä auttaa. Myös keskustelulla on todettu olevan myönteisiä ja todellisia vaikutuksia pelon lievittämiseen.
Synnytyspelkoasi voidaan hoitaa
Meri-Oulun neuvolassa asiaan hyvin perehtynyt kätilö-terveydenhoitaja Kaarina Vehkaperä hoitaa synnytyspelkoja kognitiivisen terapian keinoin. Sillä tarkoitetaan ahdistavien ja vääristyneiden ajatusmallien muuttamista myönteisimmiksi. Terapiassa vahvistetaan naisen luottamusta itseensä ja uskoa omiin voimiinsa synnyttäjänä. Keskustelette ja pohditte yhdessä, mistä pelkosi johtuu ja minkälaisia uhkakuvia ne luovat sinulle. Terapeuttisten keskustelujen avulla saat työkaluja pelon ja paniikin hallitsemiseen. Kenties voitat pelkosi kokonaan.
Oletko ensisynnyttäjä?
"Ensisynnyttäjän pelko on usein erilaista kuin uudelleensynnyttäjän pelko. Ensisynnyttäjää voi pelottaa kipu niin voimakkaasti, että hän pelkää joutuvansa paniikkiin synnytystilanteessa", Kaarina Vehkaperä Meri-Oulun neuvolasta kertoo. "Tällaisen pelon takana piilee usein hallinnan menettämisen pelko. Odottava äiti ajattelee menevänsä synnytystilanteessa paniikkiin ja tekevänsä jotain hullua, ja häpeää sitä. Keskustelujen tarkoitus on saada selville, onko näin joskus käynyt ja jos on, mitä silloin tapahtui. Naisella ei välttämättä edes ole todellisia kokemuksia paniikkitilanteista, mutta kauhukuvat kasvavat mielessä ja hän kokee ne totuutena."
"Keskustelun aikana pyrimme löytämään ja saamaan naisen tiedostamaan tällaiset ajatusmallit. Keskustelujen tarkoituksena on löytää vahingolliset ajatusmallit ja muokata niiden tilalle uudet ja myönteisemmät mallit. Nämä paremmat ajatusmallit antavat naiselle itseluottamusta ja varmuutta kohdata synnytys sellaisena kuin se tulee. Nainen itse huomaa omat ajatusvääristymänsä eikä enää rakenna kauhukuvia mielessään. Hän oppii hallitsemaan pelkoaan. Ensisynnyttäjän synnytyspelon hoito kestää yleensä koko raskauden ajan. Mahdollisimman varhain aloitettu hoito tehoaa yleensä parhaiten, jolloin naisen ei tarvitse jäädä yksin pelkonsa kanssa."
Pelkäätkö seuraavaa synnytystä?
"Uudelleensynnyttäjän synnytyspelko johtuu yleensä yhdestä tai useammasta aiemmasta vaikeasta tai ahdistavasta synnytyskokemuksesta. Vaikka itse synnytys teknisesti olisi sujunut hyvin, on äidille voinut jäädä ahdistava mielikuva tapahtumien kulusta. Eräs äiti kuvaili, miten hänet oli ikään kuin esineellistetty synnytystilanteessa, hän oli ollut kuin jokin 'opetusesine' jota tutkittiin, eikä kukaan ollut kiinnittänyt häneen itseensä mitään huomiota", Kaarina Vehkaperä kertoo.
"Keskustellen lähdemme käymään läpi edellistä synnytystä askel askeleelta, ja äiti palauttaa mieleensä tunteita ja tuntemuksia, mitä hän silloin koki. Muistikuvat edellisestä synnytyksestä aiheuttavat yleensä pelkoa ja ahdistusta. Keskustelulla pyrimme käsittelemään näitä muistikuvia ja saamaan hallintaan ne tunnereaktiot, joita ne odottavassa äidissä herättävät. Olen joskus kehottanut odottavaa äitiä kirjoittamaan ylös asioita, jotka hän haluaisi tehtävän toisin seuraavassa synnytyksessä. Eräs äiti halusi mahdollisuuden vaikuttaa ponnistusasennon valintaan, toinen taas halusi kokeilla ammetta. Uudelleensynnyttäjän pelon hoitoon riittää yleensä 3-4 kertaa. Käynnit suunnitellaan silti aina yksilöllisesti äidin tarpeiden mukaan."
Pelottaako synnytyksessä jokin muu kuin kipu?
"On myös hyvä muistaa, että synnytyspelkokeskusteluissa ei välttämättä puhuta kivusta lainkaan. Pelko voi johtua aivan muistakin asioista", Kaarina Vehkaperä toteaa. "Äiti voi pelätä esimerkiksi repeämää, vauvan selviytymistä tai synnytysasentoa. Tuleva vanhemmuuskin voi pelottaa. Keskustelut keskittyvät silloin näihin pelkoihin."
Jos sinua vaivaa ahdistunut olo tai olet hyvin pelokas tulevan synnytyksesi suhteen, sinun ei tarvitse jäädä yksin pelkosi kanssa. Jo asiasta keskusteleminen asiantuntijan kanssa voi auttaa sinua. Tutkimusten mukaan synnytyspelko on yllättävän yleistä, eikä sinun tarvitse tuntea häpeää siitä, että synnytys tuntuu mielessä pelottavalta.
Kahden naisen selviytymistarina
Oonan tarina (nimi muutettu): Oonalla on takanaan useita synnytyksiä. Hän on nyt uudelleen raskaana. Kaikissa raskauksissa häntä on vaivannut voimakas synnytyspelko. Hän ei ole lainkaan pystynyt nauttimaan raskauksistaan. Hän pelkää, että häntä kohdellaan huonosti eikä hänelle anneta riittävästi tukea. Erityisesti häntä pelottaa ja ahdistaa makuuasentoon meneminen, jopa enemmän kuin kivun pelko. Hän on joutunut aina synnyttämään makuuasennossa. Siitä hänelle tulee hyvin ahdistunut olo, hän tuntee olonsa hyvin avuttomaksi.
Oona tuli keskustelemaan Meri-Oulun neuvolaan. Kävimme yhdessä läpi Oonan pelon syitä ja mietimme ratkaisua pelon voittamiseen. Lopulta päädyimme siihen tulokseen, että Oona ei tällä kertaa ottaisikaan epiduraalipuudutusta, jolloin hän voisi olla pystyasennossa ja ponnistusasennon valitseminenkin olisi helpompaa. Tunne siitä, että hän on tasavertainen ja voi neuvotella kätilön kanssa häntä itseään koskevissa asioissa, auttoi Oonaa luottamaan itseensä.
Oonan synnytys onnistui todella hyvin, se oli hänen omasta mielestään paljon miellyttävämpi kokemus kuin aiemmat synnytykset. Hän tunsi onnistuneensa.
Millan tarina (nimi muutettu): Milla oli ensisynnyttäjä. Hänen synnytyspelkonsa alkoi häiritä päivittäistä ajatusmaailmaa ja tuli yöllä uniin. Hänen pelkonsa kohdistui synnytyskipuun. Millan kanssa keskityimme kivun kanssa selviytymiseen. Kävimme läpi mistä kipu johtuu ja että se ei ole vaarallinen kipu.
Kävimme tarkkaaan läpi avautumis- ja ponnistusvaiheen. Milla sai tietää erilaisista kivunlievityskeinoista. Hän harjoitteli rentoutumista ja hengitystä sekä keskittymistä tähän hetkeen. Keskittyminen tähän hetkeen antaa selviytymisen tunteen, eikä synnyttäjä pelkää seuraavaa supistusta tai mitä tunnin kuluttua ehkä tapahtuu.
Näillä menetelmillä Millan pelko muuttui tunteeksi, että hän tulee hallitsemaan oman synnytyksensä. Millan synnytys meni hyvin. Hän sai olla ammeessa ja kivunlievitys toimi. Milla sai kokea hyvän synnytyksen ja luottamuksen omiin kykyihin synnyttäjänä.
Tule keskustelemaan pelostasi - sinun ei tarvitse jäädä yksin!
Tämän oppaan on tehnyt opinnäytetyönä terveydenhoitajaopiskelija Kaisa Vaahtoniemi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Kuvat on suunnitellut ja piirtänyt Saara Vaahtoniemi.